Ajankohtaista

18.02.2013: Blogi: Järvilohta ja rakenteita

Yksitoista vuotta sitten käynnistynyt hanke on viety lopultakin päätökseen. Pamilon, Kaltimon ja Kuurnan voimalaitosten kalataloudellisia lupaehtoja on muutettu KHO:n vahvistamin päätöksin kalatalouden kannalta kohtuullisempaan suuntaan. Asian eri vaiheista tulee ensimmäisenä mieleen mm. seuraavia näkökohtia.

Ala-Koitajoen kahta kuutiometriä korkeampi virtaama on ollut tavoitteena kalatalouden sidosryhmien ja kalastajien keskuudessa jo kymmeniä vuosia. Ilman yksityiskohtaisia asiaperusteitakin moni ymmärsi dramaattisen virtaamaan muutoksen vaikutuksen ja huolestui virtakutuisten kalojen tulevaisuudesta. Asiaa ei vain aiemmin viety tarpeeksi määrätietoisesti virallisia teitä eteenpäin. Aikaa kului jopa vuosikymmeniä mutta ajankulusta saattoi olla lopputuloksen kannalta hyötyä. Ympäristöarvoja on alettu ottaa huomioon. Iso laiva kääntyy hitaasti.

Voimayhtiöiden maine Suomessa ei ole ollut kehuttava varsinkaan niiden ihmisten keskuudessa, jotka ylipäätään kantavat huolta ympäristöstä ja sen tilasta. Toisaalta, voimayhtiöt toimivat niille määrättyjen lupaehtojen mukaan. En muista kuulleeni merkittäviä rikkeitä tapahtuneen. Voimayhtiöiden syyttelyn sijaan pitääkin kiinnittää huomiota edunvalvonnan toimeenpanoon ja sen resursseihin. Myös yhteiskunnan painottamat arvot ovat johtaneet lupaprosesseissa ympäristön kannalta huonoihin ratkaisuihin. Toivottavasti emme joudu tulevaisuudessa surkuttelemaan vuosikymmeniä vanhoja kaivosteollisuuden tekemisiä samalla tavalla kuin vesivoimarakentamisessa kävi. On usein ihmetelty, miksi samat voimayhtiöt joutuvat panostamaan virtakutuisten kalakantojen hoitoon paljon enemmän Ruotsissa kuin toimiessaan Suomessa. Tämä luo Suomesta kuvaa ympäristöasioiden kehitysalueena.

Saimaan järvilohi on kansallisesti merkittävä laji. Järvilohi on siinäkin mielessä erityisen mielenkiintoinen suojeltava, että se on monien uistelijoiden keskuudessa halutuin saalislaji ja sen saamiseksi kalastajat matkustavat vuosittain yhtä hyvin Ruotsin järville kuin Venäjälle sikäläisiä järvilohia kalastamaan. Kyse on aidosti kalastusmatkailusta jossa kustannuksilla ei ole enää niin suurta merkitystä. Toivottavasti myös runsas ja elinkelpoinen Saimaan järvilohi saa aikanaan saman statuksen.

Nyt päätökseen saadut Ala-Koitajoen ja Pielisjoen voimalaitosten lupaehtojen muutokset ovat vasta lähtölaukaus. Aikaa selvityksiin on kuutisen vuotta. Pian nähdään, saadaanko virtaaman lisäyksestä se lisäarvo järvilohikannan hoitoon mitä odotetaan. Kyse on perinnöllisen monimuotoisuuden hoidosta. Vastuu selvitysten tekemisestä on ensisijaisesti voimayhtiöllä mutta lupaehdot velvoittavat yhteistyöhön ELY-keskuksen kanssa.

Toinen rakenteiden parantamiseen liittyvä asia ovat rantautumisrakenteet. Mökkiläiset, retkeilyveneilijät ja varsinkin kalastajat tarvitsevat vesille ja vesiltä siirtymiseen turvalliset rantautumisrakenteet. Ja on varmaa, että jos esimerkiksi niinkin yksinkertainen perusasia kuin vesille pääsy on vaikeaa ja riskialtista venekaluston tai vetoauton kannalta, asia vaikuttaa kohdevalintaan kielteisesti.

Pohjois-Karjalassa tilanne rantautumisrakenteiden suhteen on hyvin vaihteleva. On vanhoja, jo alun perin huonosti toteutettuja veneluiskia, osa voi olla loppuun kuluneita ja särkyneitä. Toisaalta, ympäristökeskus koordinoi ja rahoitti aikanaan monilla maakunnan järvillä hankkeita, joissa rakennettiin hyviä, toimivia ja edelleenkin käytössä olevia rakenteita. Mutta mm. hallinnollisten muutosten ja rahoituksen vähenemisen myötä hankkeiden toteutus on nyt kuitenkin lähes lopahtanut.

ELY:n kalatalouspalvelut on 2-3 viime vuoden aikana teettänyt Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksella rantautumisrakenteiden kartoitusta ja kohteiden parantamistarpeiden arviointia. Työ on nyt viittä vaille valmis. Kaikki maakunnan suuret järvet on pian käyty läpi. Nyt olisi aika siirtyä toteutusvaiheeseen.

Selkeä vastuutaho tässä tärkeässä asiassa on nyt haussa. Moottorikelkkailussa reitistöistä huolehtii Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys yhdessä kuntien kanssa. Miten vastaava asia ratkaistaan veneliikenteen osalta?. Yhteisesti pitäisi sopia maakuntaan toimiva malli, jolla rantautumisrakenteiden suunnittelu ja rakentaminen/parantaminen toteutetaan. Asian ratkaiseminen on yksi vesillä liikkumisen ja vesimatkailun kehittämisen ydinkysymys.

Veli-Matti Kaijomaa
Kalatalouspäällikkö
Pohjois-Karjalan ELY-keskus

 



Takaisin




 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely