Ajankohtaista

10.01.2013: Järvitaimenen kutupareja löydettiin Etelä-Savosta

Järvitaimenen kutupesiä löytyi kutupesäinventoinneissa edellisvuotta selvästi enemmän. Havainnot Etelä-Savon koskialueilta vahvistavat käsitystä siitä, että vaellustaimenen luonnonkierron elvyttäminen varsinkin Heinävedenreitillä on mahdollista. Kudulle palaavien emokalojen lukumäärää ja kokoa selvitettiin syksyllä 2012 Heinäveden- ja Mäntyharjunreiteillä kutupesiä inventoimalla.

taimen2

Kuva: Emokalapyynnissä saatu Heinävedenreitin järvitaimen

Järvitaimenen elinkierto elpymässä Heinävedenreitillä
 

Heinävedenreitin koskista löydettiin 46 kutupesää mikä on lähes 50 prosenttia edellisvuotta enemmän samoilta inventoiduilta alueilta. Suurimmat kutupesät olivat lähes 6 metriä pitkiä ja pesien keskipituus oli 2,9 metriä.Yli 3 metriä pitkiä kutupesiä löydettiin 20 kappaletta mikä kertoo useiden kilojen painoisista kookkaista järvivaelluksen tehneistä naarastaimenista. Edellisvuonna kookkaita yli 3 metriä pitkiä pesiä löydettiin 13 kappaletta.

Myös syksyisin suoritetut sähkökoekalastukset antavat tietoa luonnonkudun onnistumisesta. Viime vuosina Heinävedenreitin koskista on löytynyt luonnossa syntyneitä poikasia enemmän kuin viimeisen 30 vuoden aikana. 

kerma5

Kuva: Heinävedenreitin Kermankoski

Läsäkosken taimenkanta ”koskiasukkien” varassa
 

Mikkelin ja Kangasniemen kuntien alueella sijaitsevasta Läsäkoskesta löydettiin myös edellisvuotta enemmän kutupesiä. Pesiä löydettiin yhteensä 50 kpl, 22 % kasvua edellisvuoteen. Vaellustaimenten tekemiä yli 3 metrisiä pesiä oli edellisvuoden tapaan 4 kappaletta. Luontainen lisääntyminen onkin paikallisten, koskialueella elävien taimenten varassa.

Muutamat suuret vaellustaimenet antavat toivoa järvitaimenen elinkierron elvyttämisessä myös Mäntyharjunreitillä. Kasvava kutukalojen määrä ja koko vahvistaa koskien omaa poikastuotantoa sekä lisää järvelle ruokailemaan lähtevien taimenten määrää. Järvitaimenen kutukannat ovat edelleen pieniä suhteutettuna järvialtaiden kokoon ja ravintokalavaroihin sekä virtavesialueiden kokoon. Napapiirin eteläpuoleiset järvitaimenkannat luokitellaankin erittäin uhanalaiseksi.
 

Kutupesäinventoinnit tehtiin Etelä-Savon ELY-keskuksen hallinnoimassa EU:n osarahoitteisessa kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeessa. Hankkeessa kehitetään mm. kestävää kalastusta ja seurataan kutevien järvitaimenkantojen määrää sekä kalojen kokoa vuosien 2011 - 2014 aikana.

Etelä-Savon hankkeen kotisivut




Takaisin




 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely