Ajankohtaista

19.10.2012: Saimaan järvilohen emokalamäärä jäi tavoitellusta

Järvilohen ja -taimenen emokalapyynti on saatu päätökseen Pielis- ja Lieksanjoella. Pielisjoelta saaliiksi saatiin yhteensä 63 järvilohta ja 7 järvitaimenta ja Lieksanjoelta 22 järvilohta ja 13 järvitaimenta. Määrät ovat lähellä viime vuosien tasoa. Vuotuinen tavoite Pielisjoella on 50 naaraslohta ja 50 koiraslohta. Tämä määrä riittäisi takaamaan järvilohen perinnöllisen monimuotoisuuden lyhyellä aikavälillä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos organisoi pyynnin Pielisjoella ja Ruunaan kalastusalue Lieksanjoella.


padonallaKuva: RKTL:n emokalapyytäjät Marko Svärd ja Harri Liukko kokemassa pyydyksiä Kuurnan voimalaitoksen alla Pielisjoella.


Järvilohen kannalta emokalapyynti on välttämätöntä, sillä sen luontainen elinkierto on katkennut. Lisääntymisalueet ovat erittäin heikossa kunnossa ja kalojen pääsy niille on estynyt vesirakentamisen vuoksi. Syksyisin jokeen nousevat lohikalat pyydetään patorakenteiden alta sukutuotteiden lypsyä varten. Naaraskalojen mäti hedelmöitetään kalanviljelylaitoksella koiraskalojen maidilla. Kalanviljelyn avulla tuotetut järvilohenpoikaset ovat tällä hetkellä ainoa mahdollisuus välttää lajin sukupuutto.

koiraslohiKuva: 4.2 kg painava järvilohikoiras Lieksanjoella


Emokalamäärän kasvattaminen on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden tavoitteista järvilohen säilymisen kannalta. Sadan emokalan tavoite on tutkijoiden asettama arvio ehdottomasta vähimmäismäärästä, jolla taataan perinnöllisen monimuotoisuuden säilyminen ja istukkaiden laatu. Jos järvilohia nousisi jokiin enemmän, voitaisiin tulevaisuudessa pohtia esimerkiksi kalojen ylisiirtoa entisille lisääntymisalueille.

Marko_ja_lohi3.6Kuva: Marko Svärd ja 3.6 kg painava naaraslohi Pielisjoelta

Kalastuksen säätely Pielisellä ja Saimaalla on keskeisessä osassa emokalamäärän kasvattamisessa. Tähän pyritään mm. rasvaevällisten järvilohien ja -taimenien vapautussuosituksella. Rasvaevälliset järvilohet ja -taimenet ovat niin sanottua säilytettävää kantaa ja ne tulisi aina vapauttaa kalan koosta riippumatta. Lisäksi istutetaan kaloja, joilta rasvaevä on leikattu pois. Leikattuja yksilöitä voi ottaa saaliiksi alamittoja ja saaliskiintiöitä noudattaen.

Rasvaevällisten kalojen vapauttaminen ei yksinään riitä emokalamäärän kasvattamiseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hallinnoima Saimaan lohikalat -hanke neuvottelee osakaskuntien ja kalastusalueiden kanssa mm. kapeikkoalueiden rauhoittamisesta, alamittojen nostamisesta sekä monista muista kalastuksen säätelytoimenpiteistä järvilohen emokalamäärän lisäämiseksi.



Takaisin




 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely