Ajankohtaista

04.10.2012: Kalastusta Kuurnalla

Marko Svärd ja Harri Liukko kalastavat järvilohia Kuurnan voimalaitoksen alla Pielisjoella. Rannalla sijaitsevissa suurissa vesisammioissa on saaliiksi saatuja Saimaalta jokeen palanneita järvilohia yhteensä 45 kappaletta. Näitä kaloja kutsutaan emokaloiksi. Kuka tahansa ei alueella saa kalastaa, vaan pyytäjät toimivat erikoisluvilla tavoitteenaan järvilohikannan säilyttäminen Saimaalla.

Svärd on pyytänyt emokaloja syksyisin Pielisjoella jo yli kymmenen vuoden ajan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Enonkosken toimipisteellä normaalisti työskentelevä Svärd tekee joka lokakuu tiukan työurakan Pielisjoella.


Kuva: Marko Svärd ja 3,7 kg järvilohi

Normaalisti Svärdin työnkuvaan Enonkoskella kuuluvat erilaiset kalanviljelyyn liittyvät tehtävät. Emokalojen pyynti on muutaman viikon kestävä puristus, jossa tehdään todella tärkeää työtä äärimmäisen uhanalaisen järvilohen puolesta. Tähän pyyntiin kiteytyy lajin säilyminen Saimaalla, sillä lohilla ei ole tällä hetkellä luontaisia kutupaikkoja jäljellä.

Lohet pyydetään erilaisilla verkoilla. Sivuverkot, joita pidetään virran reunassa, ovat 3 metriä korkeita ja 15-30 metriä pitkiä. Aivan padon alla on 5 m korkea ja 30 m pitkä verkko. Alempana virrassa on myös tuplapitkiä verkkoja. Solmuväli verkoissa on 80 mm. Verkot koetaan noin 15-20 minuutin välein, jotta kalat saadaan elävinä talteen.

Joskus verkot koetaan useamminkin, jos nähdään, että kala on mennyt verkkoon. Ajoittain veteen lasketaan myös ajoverkko, jolla saadaan toisinaan hyviäkin tuloksia. Pyyntialue ulottuu noin puolen kilometrin päähän padosta alavirtaan. 
 
Veneessä on aina kaksi miestä jo pelkästään turvallisuuden vuoksi.

"Pelastautumispuku on välttämätön varuste virran pyörteissä. Tänä vuonna virtaus on poikkeuksellisen voimakas, ja tästä aiheutuu haasteita pyynnin toteuttamiselle - verkot on vaikea kokea", Svärd kommentoi.


Kuva: Emokalapyytäjät voimalaitoksen alla

Miehet tekevät pitkää päivää joella; käytännössä pyyntiä harjoitetaan koko valoisa aika aamuhämärästä iltahämärään.

"Saalista saadaan yleensä pienissä ryppäissä. Välillä on hiljaista, mutta sitten taas voi olla kolmekin lohta samassa verkossa potkimassa. Pyyntiä tehdään muutama päivä putkeen ja sitten pidetään pari päivää taukoa. Yleensä ensimmäiset päivät antavat parhaita tuloksia", Svärd jatkaa.

Tämän vuoden suurin lohi on tähän mennessä ollut 6,5 kg koiraslohi. Koiraiden koko vaihtelee yleensä 4-8 kilon välillä ja naaraiden 3-5 kilon välillä.

Kun kala on jäänyt verkkoon, se tuodaan vesiastiassa mahdollisimman nopeasti rantaan ja siirretään rannalla sijaitsevaan sammioon. Sen jälkeen kala nukutetaan neilikkaöljyllä, punnitaan ja mitataan sekä merkitään jatkokäsittelyä varten t-ankkurimerkillä. Kalojen sukutuotteet eli mädit ja maidit otetaan myöhemmin talteen. Kalojen sukutuotteista muodostetaan Enonkosken kalanviljelylaitoksella emokalaparvet, joiden jälkeläisistä tuotetaan istukkaat.


Kuva: Marko Svärd merkitsemässä saaliiksi saatua järvilohta

Järvilohen hoito-ohjelman mukainen tavoite on saada vuosittain saaliiksi 50 koiras- ja 50 naaraslohta. Tällä hetkellä saaliiksi saaduista 45 lohesta 10 on koiraita ja 35 naaraita. Emokalapyynti jatkuu vielä 11.10. asti. Kalastus on kielletty kaikilta muilta paitsi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen emokalapyytäjiltä.

Mirko Laakkonen ja Juho Rajala
Saimaan lohikalat -hanke



Takaisin




 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely