Blogi

30.09.2012: Usein kysyttyä: Rasvaeväleikkaus

Järvilohien ja -taimenien rasvaeväleikkaukset ovat herättäneet paljon kysymyksiä ja keskustelua. Olemme keränneet alle yleisimmin meille esitettyjä kysymyksiä.

järvilohi_5.1kg_70cm_muokattu

Kuva: rasvaeväleikattu järvilohi 5 kg Saimaalta


Miksi järvilohia ja -taimenia rasvaeväleikataan?

Rasvaeväleikkausten avulla eriytetään kalastettavaksi tarkoitetut kalayksilöt säilytettäviksi tarkoitetuista yksilöistä. Pielisellä ja Saimaalla suositellaan rasvaevällisten järvilohien ja -taimenten vapauttamista.

Rasvaevälliset kalat ovat joko luonnossa syntyneitä tai jokialueistukkaita. Ne nousevat sukukypsinä takaisin jokialueille lisääntymään. Rasvaevälliset kalat tulisi vapauttaa koosta riippumatta.

Rasvaeväleikatut järvilohet ja -taimenet istutetaan kalastajia varten. Nämä kalat istutetaan järvialueille, eivätkä ne osaa pääsääntöisesti vaeltaa virtavesiin lisääntymään. Rasvaeväleikattuja kaloja voi ottaa saaliiksi alamittoja ja saaliskiintiöitä noudattaen. 

Rasvaevä2

Kuva: Järvilohen rasvaevä 

Mitä eroa on järvialue- ja jokialueistukkaalla?

Järvialueelle istutetut järvilohet ja -taimenet ovat rasvaeväleikattuja. Ne eivät osaa pääsääntöisesti vaeltaa jokialueille lisääntymään, joten ne ovat merkityksettömiä kannan säilyvyyttä ajatellen.

Jokialueille istutetut poikasvaiheen kalat ja luonnonkalat ovat rasvaevällisiä. Ne leimaantuvat istutus- tai synnyinjokeensa ja osaavat sukukypsinä palata lisääntymään samoille alueille. Rasvaevällisiä kaloja joudutaan istuttamaan luonnontuoton ollessa vähäistä. Jos luonnonkudusta syntyisi tarpeeksi poikasia, voitaisiin rasvaevällisten kalojen istuttaminen lopettaa.

Mätirasiat ovat hyvä vaihtoehto vaelluspoikasten istuttamiselle joen poikastuotantoalueiden ollessa kunnossa.

istutus

Miksi rasvaevälliset kalat tulisi vapauttaa?

Järviloheen ja -taimeneen kohdistuva kalastuspaine on tällä hetkellä liian suuri. Vuosittaisista tuki-istutuksista huolimatta lisääntymisikään selviää vain vähän kaloja. Järvilohella, jonka luontaiset lisääntymisalueet ovat patojen takana, tämä on nähtävissä emokalatilastoista.

Emokaloilla tarkoitetaan syksyisin patojen alta pyydettyjä sukukypsiä kaloja. Näiden kalojen sukutuotteet lypsetään ja käytetään edelleen kalanviljelylaitoksissa. Vuosittainen vähimmäistavoite emokalapyynnissä on 50 koiras- ja 50 naaraskalaa. Tähän tavoitteeseen ei ole koskaan päästy.

Järvitaimenella luontaisia lisääntymisalueita on vielä jäljellä. Monet aiemmin huonokuntoiset kosket on nykyisin kunnostettu ja kunnostuksia tehdään jatkuvasti lisää. Järvitaimenen luontainen lisääntyminen on lisääntymisalueiden kunnostamisesta huolimatta erittäin vähäistä. Suurin syy tähän on kutevien kalojen puute.

Rasvaeväleikkaus on yksi toimenpiteistä, joiden avulla pyritään nostamaan sukukypsien kalojen määrää. Rasvaevä on tae siitä, että kala suuntaa syksyllä kohti lisääntymisalueita. Järvitaimenilla tämä tarkoittaa luontaisen lisääntymisen elpymistä ja järvilohella emokalamäärän kasvua.

Vapauttamalla rasvaevällisen kalan olet osaltasi takaamassa järvilohen ja -taimenen tulevaisuutta Vuoksen vesistöalueella.

Emokalapyynnissä saatu järvilohi2
Kuva: Kutuasuinen järvilohikoiras

Löytyykö Saimaalta ja Pieliseltä jo rasvaeväleikattuja kaloja?

Rasvaeväleikattuja kaloja on istutettu vuodesta 2010 lähtien muutaman kalastusalueen toimesta. Vähäisistä istutusmääristä johtuen, on eväleikattu kala ollut toistaiseksi harvinainen saalis. Vuonna 2012 istutuspolitiikka muuttui Saimaan ja Pielisen alueella. Lähes kaikki järvialueille istutetut järvilohet ja -taimenet olivat eväleikattuja.

Kuinka paljon eväleikattuja kaloja on istutettu?

Tarkkojen istutuslukujen saaminen on vaikeaa, sillä eväleikattujen kalojen istutusmääristä ei pidetä kaikkialla kirjaa. Pohjois-Karjalasta löytyy kuitenkin kohtalaisen tarkat tilastot.

Pieliselle istutettiin järvilohia eväleikattuina vuonna 2012 n. 8 000 kpl ja järvitaimenia n. 9 000 kpl. Rasvaevällisten yksilöiden istutusmäärät olivat hieman eväleikattuja suuremmat.

Saimaalle Pohjois-Karjalassa istutettiin eväleikattuja järvilohia n. 10 000 kpl ja järvitaimenia suunnilleen yhtä paljon. Kun mukaan otetaan muiden maakuntien istutukset, nousevat luvut huomattavasti korkeammaksi.

Pohjois-Karjalassa järvialueistukkaat olivat jo vuonna 2012 lähes poikkeuksetta eväleikattuja. Viesti muiden maakuntien alueelta on ollut samansuuntainen. Jatkossa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, ettei järvialueelle istuteta evällisiä kaloja.

pieni_lohiKuva: Rasvaeväleikattu järvilohi

Ratkaiseeko rasvaeväleikkaus voimakkaan kalastuspaineen tuomat ongelmat?

Rasvaevällisten lohikalojen vapauttaminen ei yksinään riitä turvaamaan lohikalakantoja. Koska evälliset kalat tarttuvat uistimeen yhtä lailla kuin evättömätkin, on kalastajien (erityisesti vetouistelijoiden) syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota kalojen oikeaoppiseen vapauttamiseen.

Koukkujen määrää uistimissa tulisi vähentää. Yksikoukkuisesta uistimesta kalat on huomattavasti helpompi vapauttaa, eivätkä vapaaksi jäävät koukut aiheuta kaloille ulkoisia vaurioita. Rasvaeväleikkausmenetelmän toimivuus on pitkälti riippuvainen kalastajien vastuuntunnosta. Jos vapautussuositusta tai odotettavissa olevaa vapautuspakkoa ei noudateta, ei kantojen eriyttäminen onnistu.



viehekolmikko22

 

Kuva: Kestävän kalastuksen vieheitä

Rasvaeväleikkaus ei myöskään vaikuta verkkokalastukseen. Verkoista kalat on vaikea vapauttaa ja ne usein menehtyvät. Verkkokalastuksesta olisi suositeltavaa siirtyä pyydyksiin, joista kalat on mahdollista vapauttaa elävinä. Tällaisia ovat mm. katiska ja rysä.

Lohikalojen vaellusreiteillä verkkokalastusta on tarpeen säädellä yhä tiukemmin mm. solmuvälejä nostamalla ja rauhoittamalla kapeikkoalueita sekä jokisuistoja verkkokalastukselta.

Lohisiiman käyttö tulisi kieltää täysin Saimaalla ja Pielisellä, sillä myöskään se ei valikoi rasvaevällisten tai evättömien välillä ja tutkimuksissa on osoitettu, että lohisiimasta järvilohi ei selviä hengissä.

 



Takaisin




 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely