ELY-keskus tiedottaa

28.12.2015: Uhanalaisten kalalajien kalastukseen uusia käytäntöjä vuoden 2016 alusta Vuoksen vesistöalueella

Vuoksen vesistöalueella kalalajeista nieriä, järvilohi, järvitaimen ja harjus on määritetty uhanalaisiksi kalalajeiksi. Niihin kohdistuvaa kalastuspainetta on välttämätöntä vähentää etteivät kannat lopullisesti häviäisi. Harjus ja nieriä ovat paikallisia lajeja järvilohen ja taimenen vaeltaessa laajemmilla alueilla. Vuoden 2016 alusta voimaan astuva kalastuslaki ja -asetus sisältävät määräyksiä, jotka kalastajan on ensi vuoden alusta lähtien otettava kalastuksessa huomioon.

ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalveluiden johtava kalatalousasiantuntija Veli-Matti Kaijomaa kertoo, että uudet kalastusta rajoittavat säännöt saattavat alussa vaikuttaa monimutkaisilta. -Tavanomaiseen talouskalojen kalastukseen ei tule kovin suuria muutoksia ja kalastettaessa vuodesta toiseen samoilla kalavesillä säännöt on huomattavasti helpompi omaksua, Kaijomaa selventää.

Uhanalaisten kalalajien kalastuskäytäntöjen lajikohtaiset muutokset

Kuhan alamitta asetuksessa nousee 42 senttimetriin ja kalastajan tai pyyntiporukan suurin sallittu pyynnissä oleva verkkojen kokonaismäärä 240 metriä kannattaa muistaa. Näiden lisäksi lähes kaikilla vesillä on solmuväli- ja muita rajoituksia sekä muutettuja alamittoja, jotka kalastajan on erikseen selvitettävä.

Uutena säätelykeinona kalastuslaissa otetaan käyttöön mm. rasvaevän leikkausmenetelmä, jolla kalat jaetaan kalastettaviin ja rauhoitettuihin. Menetelmä on ollut käytössä pitkään mm. Ruotsissa. Rasvaevällisellä kalalla tarkoitetaan yksilöä, jolta ei ole leikattu rasvaevää. Ehjä evä kertoo, että kala voi olla luonnossa syntynyt tai sitten evä on jätetty laitosvaiheessa leikkaamatta. Lohikaloilta on Vuoksen vesistöalueella vapaaehtoisesti leikattu jo useiden vuosien ajan rasvaevä pois, jos kala on istutettu kalastusta varten (rasvaevätön). Jos pyrstön etupuolella oleva pieni rasvaevä on leikattu, sen tunnistaa helposti, koska evästä on vain tylppä tyviosa jäljellä. Leikkaus tule pakolliseksi vuoden 2017 alusta.

Järvilohen kalastus

Järvilohen uhanalaisuusluokaksi on määritetty äärimmäisen uhanalainen ja vuoden 2016 alusta lähtien lajin rasvaevälliset yksilöt on lailla määrätty rauhoitetuksi kokonaan Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Lisäksi rasvaevätön järvilohi on rauhoitettu kesällä 1.6. - 31.8. keskeisellä vaellusreitillä Vuoksen vesistössä. Tätä seuraa rauhoitus joessa ja purossa, joka kestää 1.8. - 30.11. Rasvaevättömän järvilohen alamitta on 60 cm. Vuoksen vesistöalueella on sallittua ottaa saaliiksi enintään yksi rasvaeväleikattu järvilohi kalastajaa ja vuorokautta kohti.

Kalastus kohojen avulla pinnan läheisyyteen tai väliveteen asetetulla kalatäkyisellä koukkupyydyksellä on kielletty järvilohen keskeisellä vaellusreitillä (Suur-Saimaa, Pielinen) sekä Kuolimossa. Koukkupyydyksen kieltoalue ja kesä-elokuun kalastuskieltoalue ovat yhteneväiset ja ne on merkitty kartalle.

Nieriän kalastus

Nieriän on järvilohen tavoin luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Nieriä on kokonaan rauhoitettu Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella. Muualla Vuoksen vesistössä nieriä on rauhoitettu ajalla 1.9.-30.11. Nieriän alamitta on 60 cm. Nieriän tärkeimpiä elinalueita ovat Kuolimo ja eräät eteläisen Saimaan alueet (mm. Luonteri, Ruokovesi ja Yövesi). Nieriän kalastuksen säätelyssä ei asetuksessa ole otettu käyttöön eväleikkaus -merkintää.

Taimenen kalastus

Taimen on luokituksen mukaan erittäin uhanalainen kalalaji. Rasvaevällinen taimen on rauhoitettu kokonaan mm. sisävesissä leveyspiirin 64,00 N eteläpuolella. Rauhoitus ei koske taimenta, joka on pyydetty sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä. Tällöin taimenen pituus voi olla enintään 45 cm. Vaeltavan, rasvaeväleikatun taimenen alamitta on 50 cm. Taimen on rauhoitettu joessa ja purossa ajalla 1.9.-30.11.

Vuoksen vesistön tärkeimpiä taimenen elinalueita ovat Eteläinen Saimaa - Partakoski, Korpijärven reitti, Suur-Saimaa - Heinäveden reitti ja Joroisvirran reitti sekä Suur-Saimaa - Pielisjoki ja Pielinen - Lieksanjoki.

Harjuksen kalastus

Harjus on luokiteltu silmälläpidettäväksi. Harjus muodostaa harvalukuisia kantoja eri puolilla Vuoksen vesistöä. Kannat ovat pelastuneet koska niihin ei ole kohdistunut voimakasta kalastuspainetta. Harjus on rauhoitettu kutuaikana 1.4.-31.5. kaikelta kalastukselta. Harjuksen alamitta on 35 cm. Harjuksen tärkeimpiä elinalueita Vuoksen vesistöalueella ovat Pielinen, Pihlajavesi, Puruvesi, Suur-Saimaa ja Lieksanjoki.

 

Liite: Kalastusasetuksen 1360/2015 karttaliite (Vuoksen vesistö)

 

Lisätietoja ELY-keskuksista

Joensuun toimipaikka: johtava kalatalousasiantuntija Veli-Matti Kaijomaa, puh. 0295 026 059, kalastusbiologi Timo Turunen, puh. 0295 026 112

Mikkelin toimipaikka: johtava kalatalousasiantuntija Jorma Tiitinen, puh. 0295 024 095, kalatalousasiantuntija Seppo Reponen, puh. 0295 024 078

Kuopion toimipaikka: johtava kalatalousasiantuntija Timo Takkunen, puh. 0295 026 626

Kouvolan toimipaikka: johtava kalatalousasiantuntija Tuomas Oikari, puh. 0295 029 075

sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi



Takaisin




 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely