Ajankohtaista

04.07.2014: Pielisjoen kalastusrajoituksista

Vastine Karjalaisessa 25.6.2014 julkaistuun Matti Kettusen mielipidekirjoitukseen "ELY-keskus vie tikkarin kalastajien suusta".

Matti Kettunen esitti Karjalaisessa 25.6. omia näkemyksiään Pielisjoen kalastusrajoitusten kalastukselle aiheuttamista ongelmista. Kalastusta Pielisjoella Kuurnan voimalaitoksen alapuolella ja Kaltimon voimalaitoksen yläpuolella on rajoitettu elokuun - lokakuun aikana järvilohen kutunousun takia.

Lisäksi jokisuussa on ympärivuotinen seisovien pyydysten käyttökielto ns. kalaväylä-alueella. Päätöksiä ovat osaltaan olleet ELY-keskuksen ohella tekemässä Pielisjoen ja Oriveden kalastusalueet, Aluehallintovirasto sekä Joensuun ja Enonkylän kalaveden osakaskunnat. On totta, että kalastusrajoitukset haittaavat kalastuksen vapaata harjoittamista.

Säätelykäytäntö on rakentunut nykyiseen muotoonsa vuosien saatossa. Erilaiset järvilohen takia tehdyt kalastusrajoitukset ulottuvat jopa eteläiselle Saimaalle asti. Säätelytoimenpiteiden suunnitteluun on osallistunut lukuisia eri tahoja. Vapaa-ajan kalastajilla oman etujärjestönsä kautta ja päätösten ollessa vireillä myös yksittäisillä kalastajilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteitään päätösehdotuksista ennen niiden voimaantuloa.  

Järvilohi on Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Karjalan maakuntakala ja sitä kalastetaan eri puolilla Saimaata mutta järvilohi tulee julkisuudessa esille ennen kaikkea uhanalaisena kalalajina, jonka suojelusta huolehtiminen on kansallinen asia. Suojeluvastuu kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle. Suojelutoimien suunnittelu- ja toimeenpanovastuuta on kalastuslain ja tulosohjauksen puitteissa osoitettu Itä-Suomen ELY-keskuksille ja kalastusalueille. Pohjois-Karjalan ELY-keskus koordinoi järvilohen säilyttämistoimenpiteitä Saimaan alueella.

Yli kymmenen vuotta sitten valmistunut Järvilohistrategia on antanut suuntaa toimenpiteille. Tehdyistä säätelytoimenpiteistä huolimatta järvilohen kudulle palaavien emokalojen määrä on edelleen aivan liian vähäinen. Mikäli määrä ei lähitulevaisuudessa kasva, ollaan tilanteessa, jossa laji pitää joko rauhoittaa kokonaan tai julistaa sukupuuttoon kuolleeksi.   

Suhtautuminen uhanalaisten kalojen säilyttämiseen on muuttumassa. Esimerkkinä tästä maa- ja metsätalousministeriön päätös rauhoittaa saimaannieriä kokonaan kalastukselta sekä järvilohen ja järvitaimenen alamitan nosto 60 senttimetriin napapiirin eteläpuolella.      

Kuurnan alapuolella Pielisjoessa kalastusasetusta tiukemmat alkusyksyn rajoitukset ovat olleet voimassa ainakin 15 vuotta. Merkittävin tänä vuonna tehty muutos on viehekalastuskiellon aikaistaminen kahdella viikolla, alkaen nyt elokuun alusta. Tämän muutoksen jälkeen eri pyyntimuodot saavat tasaveroisen kohtelun, kun kaikkien kalastustapojen kielto alkaa samaan aikaan.

Vapakalastuskiellon aikaistaminen ei tarkoita sitä, että kaikkia vapakalastajia pidettäisiin epärehellisinä, vaan tiedetään, että vapakalastus on koko Saimaan alueella noussut merkittävimmäksi kalastusmuodoksi järvilohikannan verottajana. Lisäksi, valvonnasta saadut käytännön kokemukset osoittavat että rikkomuksia tapahtuu yhtä hyvin vapakalastuksessa kuin verkkokalastuksessa. Kalastuksen valvonta on kaikissa oloissa välttämätöntä ja monet kalastajatkin kannattavat valvonnan tehostamista. Vapakalastuksen salliminen johtaisi väistämättä valvonnan lisäämiseen. Se olisi erittäin työlästä ja ylivoimaisen kallista.

Koska emokaloja saadaan joka vuosi liian vähän, on kalastuksen ja järvilohen suojelun yhteensovittamista edelleen jatkettava. Pielisjoen emokalapyynnin ja Ala-Koitajoen poikastuotannon tuloksellisuus ratkaisee järvilohen kohtalon. Jos hoidamme asian hyvin, saamme kaikki siitä arvostusta ja myönteistä julkisuutta laajasti.  Etsisin Joensuun kalastuskunnalle ja kaupungillekin imagon nostoa mieluummin järvilohen säilyttämistoimien tukemisesta kuin sellaisen kalastuksen edistämisestä, joka saattaa vaikeuttaa järvilohikannan säilyttämistoimia.

Useilla lohijoilla, joilla kalastetaan kutunousun aikaan, on nousevia emokaloja tuhansia, Pielisjoella on kyse vain muutamista kymmenistä yksilöistä ja yhtään kalaa ei olisi vara menettää.  Emokalamäärä pitäisi saada vähintään kolmin - viisinkertaiseksi nykyiseen verrattuna, että kannan säilyminen saataisiin turvattua.

Toisaalta, olisihan se mielenkiintoista, jos meillä olisi vuotuinen saaliskiintiö Pielisjoella, kudulle nousevien kalojen kalastukseen. Nyt kalastus keskittyy Saimaan altaalle, jossa saalis tosin on pääasiassa keskenkasvuisia kaloja, ei sukukypsiä emolohia. Ehkäpä järvilohen kalastus on Pielisjoellakin vielä joskus mahdollista.                   

Ahvenen, kuhan ja hauen kalastuspaikkoja on Joensuun lähialueilla, mm. Pyhäselän rannoilla, paljon tarjolla. Miten monelle vapakalastajalle juuri nuo 2 viikkoa ovat todella tärkeitä? Kettusen vertauksen metsästykseen kääntäisin toisin päin. Halutuimpien saalislajien, kuten kanalinnut, metsästys on sallittua vain muutamia viikkoja vuodessa. Metsästäjille se on itsestään selvä asia. Eikö kalastuksessa voida hyväksyä sitä, että on ajankohtia ja alueita, joissa ei jatkuvasti kalasteta. Ehkä Suomessa on totuttu liiankin vapaaseen kalastukseen. Toisaalta voi olettaa, että useimmat kalamiehet, varsinkin nuoret, ymmärtävät kalalajien säilyttämisen tärkeyden ja ovat tarpeen mukaan valmiita vaihtamaan kalapaikkaa. Jos järvilohi häviää, se vaikuttaa eniten heidän kalastusmahdollisuuksiinsa.

ELY-keskus rahoittaa kalastuskorttivaroista vuosittain nuorten kalastusharrastusta ja mm. Kettusen mainitsemaa kansallista kalastuspäivä  -tapahtumaa 2-4 kohteessa eri puolilla maakuntaa. Niissä opetetaan nuoria kalastustekniikoiden ohella kestävän kalastuksen periaatteisiin.

Pielisjoen alueen rajoitukset ovat nykyisellään aika monimutkainen kokonaisuus useine päätöksentekijöineen. Asia vaatiikin nykyistä enemmän selkeää tiedottamista ja sitä ELY-keskus haluaa edistää. Nyt tietoa on kattavimmin tarjolla luvanmyyjien lisäksi ELY-keskuksen ylläpitämältä järvilohi-sivustolta. Tavoitteenamme on saada aikaiseksi nykyistä selkeämpi esitys alueen rajoituksista elokuun puoleen väliin mennessä.    

Jotain positiivistakin kerrottavaa Kettuselle sentään on. Järvilohen ja järvitaimen syysrauhoitus kestäisi kalastusasetuksen mukaan Pielisjoessa marraskuun puoliväliin asti mutta ELY-keskuksen päätöksellä järvitaimenen ja järvilohen rauhoitus, samoin kuin kalastusrajoitukset, lakkaavat vuosittain jo 20.10. alkaen.  Näin menetellen kalastajat saavat hieman hyvitystä alkusyksyn kielloille.  Ja sitä mukaa kun joku esittää uskottavia ja toimivia säätelykeinoja, jotka turvaavat järvilohen nousun samalla kun kalastus voi toivotulla tavalla jatkua, olemme valmiit osaltamme tukemaan niiden käyttöönottoa.

Veli-Matti Kaijomaa
Kalatalouspäällikkö
Pohjois-Karjalan ELY-keskus

 

 



Takaisin




 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely