Ajankohtaista

24.03.2014: Järvilohen vaellus Saimaalla – haaste kannan hoidolle ja kalastukselle

Saimaan järvilohikantaa on hoidettu jo vuosikymmeniä istuttamalla pääasiassa 2-vuotiaita, ns. vaellusvaiheen saavuttaneita poikasia Pielisjokeen. Pienempiä määriä poikasia on istutettu myös Lieksanjokeen, jolloin vaellusalueen muodostaa Pielinen. Järvilohistrategian mukainen istutusmäärätavoite Pielisjokeen on 100 000  2-vuotiasta poikasta vuodessa. Tämä tavoite on toteutunut järvilohen koko istutushistorian aikana vain 4 kertaa.

Pielisjokeen istutetuista (kuvan punainen pylväs) poikasista 70-80 % on valtion kustantamia. Nämä poikaset ovat ensisijaisesti tarkoitettu kannan hoitoon vaikka kalastus aiheuttaakin niille tappioita syönnös- ja kutuvaelluksen aikana Saimaan eri osissa.  Myös petokalat aiheuttavat istukkaille hyvin merkittävää kuolleisuutta varsinkin ensimmäisinä viikkoina istutuksen jälkeen. Valtion rahoittamat poikaset ovat 100 % rasvaevällisiä eli niiden ensisijainen tarkoitus on kannan hoito.  

Loppuosa Pielisjoen istutuksista, noin 20-30 % jokeen istutettavasta määrästä , on Kuurnan, Kaltimon ja Pamilon voimalaitosten velvoitemaksuilla rahoitettuja. Myös velvoiteistukkaat ovat tärkeä osa kannan hoitoa. Velvoitemaksuilla rahoitetuista istukkaista on vuosina 2011-2013 eväleikattu kunakin vuonna 50 %. Eväleikatut kalat on tarkoitettu kalastettaviksi.

Jatkossa eväleikattujen osuus velvoiteistutuksissa pienenee. Vuosina 2014 - 2015 eväleikattujen osuus velvoitekaloista tulee olemaan 40 % ja vuosina 2016-2017 30 %. Velvoitemaksujen noustua vuonna 2013 järvilohen istutusmäärää Pielisjoella tullaan mahdollisuuksien mukaan lisäämään.

Eväleikkaukset aloitettiin, koska kalastusta varten tarkoitetut kalat haluttiin eriyttää kalastuksessa. Tärkeä osa Saimaan eväleikatuista järvilohista on peräisin osakaskuntien ja kalastusalueiden rahoittamista istutuksista (vihreä pylväs). Laskelmista on jätetty pois alle 2-vuotiaat istukkaat koska niiden antama saalistulos voi olla huono.

Istutustilastot osoittavat että kalastusta varten istutettuja, eväleikattuja järvilohia on Saimaalla liikkeellä kuitenkin varsin vähän. Karkeasti arvioiden, korkeintaan joka kolmas kalastajan pyydystämä järvilohi on tarkoitettu ensisijaisesti kalastettavaksi. Niinpä kalastajat joutuvat päästämään rasvaevällisiä järvilohia takaisin vesistöön hyvin usein.

Rasvaevällisen kalan vapauttaminen on tässä vaiheessa vain suositus. Mikäli kalastetaan lämpimän veden aikaan, saaliskalan henkiin jääminen voi olla epävarmaa myös huolellisen vapautuksen jälkeen.

Kalastajat ovat esittäneet toiveita eväleikattujen järvilohien istutusten lisäämiseksi mutta suuremmalle istutusmäärälle ei ole nyt tiedossa maksajaa. Rooli kuuluisi luontevasti kalastajille. Sitä paitsi, joidenkin arvioiden mukaan ongelmia voisi syntyä siitäkin että kalastusta varten istutettaisiin järvilohia enemmän. Tällöin järviloheen kohdistuisi suurempi kalastuspaine ja myös kannan hoitoa varten istutettujen evällisten kalojen kalastuskuolevuus saattaisi kasvaa. Järvilohistrategian tavoite, vähintään 100 emokalaa vuodessa, voisi jäädä edelleenkin saavuttamatta. Tämä asia tiedostetaan mutta siihen suhtaudutaan eri tahoilla eri tavoin.

Yleisesti hyväksytty johtopäätös lienee kuitenkin se, että järviloheen kohdistuvaa kalastuspainetta tulisi saada nykyistä alemmalle tasolle. Järvilohen säilymisen kannalta kalastus on vieläkin jopa yhtä suuri ongelma kuin lisääntymisalueiden puuttuminen. Miten muutos tässä asiassa saadaan aikaiseksi?

Veli-Matti Kaijomaa
kalatalouspäällikkö
Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.



Takaisin




 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely