Ajankohtaista

18.09.2013: Saimaan lohikalat -hankkeen kirje ammattikalastajille

Saimaan lohikalat -hanke on lähettänyt seuraavanlaisen kirjeen 18.9.2013 ammattikalastajille Itä-Suomessa (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Kaakkois-Suomi).

Arvoisa vastaanottaja,

Vuoksen vesistöalueen järvilohi-, järvitaimen-, saimaannieriä- ja harjuskannat on luokiteltu eri tavoin uhanalaisiksi. Keskeinen syy kantojen taantumiseen on lisääntymisalueiden menetys/heikentyminen vesistörakentamisen tai muiden ympäristömuutosten seurauksena. Mainittuihin lajeihin kohdistuu myös liian voimakas kalastuspaine.

Itä-Suomessa on käynnissä kesäkuun loppuun 2014 jatkuva Saimaan lohikalojen kestävää kalastusta edistävä tiedotus- ja neuvotteluhanke. Hankkeen kohderyhmänä ovat sekä vapaa-ajan- että ammattikalastajat.

Ammattikalastuksen erityispiirteet ovat suurelle yleisölle hankalia ymmärtää. Esimerkiksi troolipyynnistä syntyy helposti mielikuva, jossa venepari tyhjentää väliinsä jäävän vesialueen kaikesta elollisesta. Avoimella tiedottamisella ja toiminnalla voitaisiin lisätä ammattikalastuksen ymmärrettävyyttä ja hyväksyttävyyttä. Troolipyynnistä käytävä kiistely on hyvä esimerkki eri toimijoiden välisestä tiedonkulun puutteesta. Aiheesta liikkuu paljon huhuja ja olennaisen tiedon löytäminen on vaikeaa.

Ammattikalastajat voivat edistää kestävien lohikalakantojen syntymistä pyydysteknisin ratkaisuin ja sovittamalla kalastusmenetelmiä olemassa olevaan tietoon lohikalojen käyttäytymisestä. Toisiin ammattikalastusmuotoihin voidaan kestävän kalastuksen näkökulmasta vaikuttaa enemmän kuin toisiin. Ammattimaisessa verkkokalastuksessa kyse on pitkälti solmuvälien säätelystä ja vapaa-ajankalastajat ovat tässä asiassa samassa veneessä ammattikalastajien kanssa.

Rysä ja katiska ovat esimerkkejä sellaisista pyydyksistä, joiden käyttö tarjoaa hyvät mahdollisuudet kestävään kalastukseen. Myös troolipyyntiä on mahdollista kehittää kestävämpään suuntaan. Viime aikoina suoritetuista säleikkökokeiluista on saatu lupaavia tuloksia.

Trooliin ajautuu vaihtelevia määriä erikokoisia lohikaloja (järvitaimen, nieriä, järvilohi). Troolipyynnin kehittäminen kestävämmäksi vaatii tosiasioihin perustuvaa asiallista ja ratkaisuhakuista keskustelua ja tutkimusta. Saimaan lohikalat -hanke näkee yhtenä vaihtoehtona sisävesien yhteisten troolikalastussääntöjen aikaan saamisen. Ehdot tulisivat automaattisesti noudatettaviksi alueesta riippumatta.

Alla on esimerkkejä seikoista, joita troolipyynnissä ja osin muissakin ammattikalastusmuodoissa tulisi huomioida:
- sitoudutaan noudattamaan yhteisesti sovittua x tunnin välein tapahtuvaa koentaa
- sitoudutaan käyttämään elvytysallasta lohikaloille
- sitoudutaan vapauttamaan kaikki rasvaevälliset järvilohet ja -taimenet
- sitoudutaan vapauttamaan kaikki saimaannieriät
- kehitetään säleikkö, joka vähentää lohikalojen pyydyksiin joutumista sekä sitoudutaan säleikön käyttöön, mikäli se onnistutaan saamaan toimivaksi
- saaliiden ilmoitusvelvollisuus viranomaiselle
- uhanalaisia kalalajeja ei kalasteta myyntitarkoituksessa

Toivomme, että tämä kirje herättää keskustelua ja ajatuksia. Lohikalakantojen elvyttäminen vaatii vastuullista toimintaa jokaiselta kalastajalta!


Saimaan lohikalat -hankkeen projektiryhmän puolesta,

 


Mirko Laakkonen
projektipäällikkö
Saimaan lohikalat -hanke
Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Projektiryhmä: kalatalouspäälliköt Veli-Matti Kaijomaa (Pohjois-Karjala), Jorma Tiitinen (Etelä-Savo), Timo Takkunen (Pohjois-Savo), Tuomas Oikari (Kaakkois-Suomi) sekä projektipäällikkö Mirko Laakkonen (Pohjois-Karjala)

Lisätietoja hankkeesta: www.jarvilohi.fi



Takaisin




 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely