Ajankohtaista

27.05.2013: Järvilohen lisääntyminen mahdollista ensi syksynä - kalastajien vastuu korostuu Saimaalla

Kuurnan voimalaitoksen valmistumisesta (1971) asti on Saimaan järvilohikanta ollut täysin viljelyn varassa. Tulevana syksynä järvilohelle avautuu kuitenkin tilaisuus luontaiseen lisääntymiseen, kun emokalapyynnissä saatavia lohia siirretään patojen yli Ala-Koitajoelle.

Järvilohen lisääntymisen ja poikastuotannon mahdollistaa Ala-Koitajoen vanhan uoman kasvatettu virtaama. Uusi minimivirtaama on kesällä 6 m3/s ja talvella 4 m3/s. Korkeampi virtaama lisää poikastuotantopinta-alaa ja luo kovassa virrassa viihtyville järvilohen poikasille aiempaa suotuisammat elinolosuhteet.

Koskialan kasvaessa lisääntyy myös kalastajien vastuu. Vuodesta toiseen Kuurnan voimalaitoksen alle Saimaalta nousevien emokalojen määrä on ollut liian alhainen. Jos emokalamäärää ei saada nousemaan, ei patojen yli ole varaa siirtää montaa järvilohta, sillä niiden sukutuotteita tarvitaan kalanviljelylaitoksilla uusien istukkaiden tuottamiseen.   

Helpoin tapa kasvattaa jokeen nousevien kalojen määrää, on rasvaevällisten järvilohien vapauttaminen. Ne ovat Pielisjokeen istutettuja vaelluspoikasia, luonnonkaloja tai peräisin Ala-Koitajoen mäti-istutuksista. Kalastettaviksi tarkoitetuilta järvilohilta rasvaevä on leikattu pois.

"Järvilohen syönnösalueet ulottuvat eteläiselle Saimaalle asti. Kalastajien tulisi huomioida Ala-Koitajoen muuttuneet olosuhteet ja noudattaa kestävän kalastuksen periaatteita koko laajalla järvialueella", toteaa Juho Rajala Saimaan lohikalat -hankkeesta.

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kalojen vapautukseen. Korvaamalla kolmihaaraiset koukut yksihaaraisilla, tai vähentämällä koukkujen lukumäärää, saadaan evälliset sekä alamittaiset kalat vapautettua vieheistä ja täkyrakseista nopeasti ja vahingoittumattomina.

Pyydyskalastuksessa tulisi suosia menetelmiä, joista kalat voidaan vapauttaa elävinä. Esimerkiksi verkoista ja lohisiimasta vapauttaminen on usein mahdotonta. Näitä kalastusmuotoja tulisi välttää järvilohen tärkeimmillä vaellusalueilla.

Tiedote on vapaa julkaistavaksi. Lisätietoja antavat:

projektipäällikkö
Mirko Laakkonen
Saimaan lohikalat -hanke
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
puh: 0295 026 069         

kalatalouspäällikkö
Veli-Matti Kaijomaa
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
puh: 0295 026 059



Takaisin




 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely