Tuntomerkit

Kalojen yleisväritys riippuu veden väristä. Kirkkaassa vedessä kalat ovat hopeakylkisiä, tummassa vedessä ne saavat ruskean sävyn. Jos kalat vaeltavat alueelle, jossa veden väri vaihtuu, sopeutuvat ne nopeasti vallitsevaan väriin.

Syksyisin kudun lähestyessä kalat vaihtavat ylleen tumman kutuasun ja saavat kylkiinsä kuviointia. Koiraspuoleisten kalojen pää venyy pituutta ja niiden leukaan muodostuu selvä koukku, josta ne on helppo erottaa naaraskaloista.

Järvilohen erottaminen taimenesta saattaa joskus olla hankalaa. Etenkin järvialueilta saadut kirkkaat kalat voivat olla hyvinkin samannäköisiä. Alta löydät parhaat tuntomerkit kalojen erottamiseksi toisistaan elinkierron eri vaiheissa.

Jokipoikaset

Järvilohet ja -taimenet ovat varsinkin poikasvaiheessa hyvin saman näköisiä. Helpoiten lajit erottaa rintaevästä, joka lohella on pidempi ja teräväkärkinen. Suuremman rintaevän avulla poikaset pärjäävät paremmin vuolasvirtaisissa koskissa.

Erottaminen on joskus mahdollista myös kyljissä olevien tummien poikaslaikkujen avulla. Laikutus on näkyvillä vain jokivaiheen poikasilla, sillä se katoaa smolttiutumisen aikana. Lohella laikkuja on 8-10 kpl, taimenella 10-12 kpl. Taimenen laikutus on epäselvempi ja vaaleampi kuin lohella ja laikut saattavat olla sulatutuneet yhteen. 

Lohenpoikasilla on myös pienempi suu, jonka yläreuna ei ulotu silmän taakse.


Kuva: 1-vuotias järvitaimen

järvilohi_1v
Kuva: 1-vuotias järvilohi


470c245801c9060e5f9a5fbb369ebc36
Kuva: 2-vuotias järvilohen vaelluspoikanen eli smoltti

taimen_2vKuva: 2-vuotias järvitaimenen vaelluspoikanen


Täysikasvuiset kalat

Täysikasvuisten kalojen erottaminen toisistaan on hieman poikasvaihetta helpompaa. Paras tuntomerkki on taimenen runsas pilkutus, joka ulottuu kylkiviivan molemmille puolille. Lohella pilkutus on keskittynyt lähinnä kalan etuosaan ja runsainta kylkiviivan yläpuolella.

Toinen hyvä tuntomerkki on kalan pyrstö. Järvilohen pyrstön tyvi on selvästi ohuempi kuin järvitaimenella ja pyrstöevä alkaa jyrkemmässä kulmassa kuin taimenella.

Myös täysikasvuisen taimenen suu on lohen suuta suurempi ja ulottuu silmän takareunan taakse.

Useimmiten lajien erottaminen toisistaan onnistuu edellä mainittujen tuntomerkkien avulla.Yksilöiden väliset erot voivat kuitenkin olla suuria. Esimerkiksi pelkästään pyrstön loven tai suun pituuden avulla ei kalan lajia pysty luotettavasti määrittämään.

Kalojen pilkutus on kenties luotettavin tuntomerkki, mutta aina ei senkään perusteella lajin tunnistaminen ole yksiselitteistä. Järvialueilta pyydetyt kirkkaat kalat voivat muistuttaa toisiaan niin paljon, ettei luotettavan määrityksen tekeminen onnistu ulkoisten tuntomerkkien avulla.

Matti_Kotakorpi_leikattu_taimen4

Kuva: rasvaeväleikattu kirkas taimen (järven syönnösvaihe)

taimensivu

Kuva: kutuasuinen taimen Pielisjoen emokalapyynnistä



5.1kg._70cm.netti2

Kuva: rasvaeväleikattu kirkas järvilohi (järven syönnösvaihe)

Emokalapyynnissä saatu järvilohi

Kuva:Kutuasuinen koirasjärvilohi

naaraslohi

Kuva: kutuasuinen naarasjärvilohi

 

Järvitaimen

Järvilohi





 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely