Historia ja nykytila

Vuoksen vesistöalueella on elänyt useita eri taimenkantoja, joista suurin osa on hävinnyt mm. vesirakentamisen johdosta. Vaeltavien järvitaimenkantojen lisäksi Vuoksen vesistössä esiintyy myös purotaimenta, joka elää koko elämänsä virtavesissä eikä vaella järvialueelle syönnöstämään.

Taimenen jako vaelluskäyttäytymisensä perusteella puro- ja järvitaimeneen on keinotekoista. Nämä kaksi ekologista muotoa voivat lisääntyä keskenään, joten vaelluskäyttäytymistä säätelee geneettisen perimän lisäksi ympäristöolosuhteet.

Kuva: Jokialueelta pyydetty järvitaimenen poikanen (tai purotaimen)

Suuri osa järvitaimenen luontaisista lisääntymisalueista on tuhoutunut patorakentamisen, jokien perkaamisen ja vedenlaadun heikkenemisen johdosta. Taimen pystyy lisääntymään myös pienissä, heikkovirtaisissa puroissa. Tällaisia patoamattomia jokialueita on Vuoksen vesistössä vielä jäljellä useita.

 

Juuanjoki

Kuva: Pieliseen laskeva Juuanjoki

Ylikalastus järvi- ja jokialueilla verottaa taimenkantoja niin paljon, että vain harva kala saavuttaa sukukypsyyden. Luontainen lisääntyminen on potentiaalisista lisääntymisalueista huolimatta erittäin vähäistä ja järvitaimenkannat ovat lähes täysin istutusten varassa.

Kalastuksen säätely sekä lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden kunnostukset ovat välttämättömiä toimia luontaisen järvitaimenen tulevaisuuden turvaamiseksi.

 

 





 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely