Tuntomerkit

Järvilohen yleisväritys riippuu veden väristä. Kirkkaassa vedessä kalat ovat hopeakylkisiä, tummassa vedessä ne saavat ruskean sävyn.

Syksyisin kudun lähestyessä järvilohet vaihtavat ylleen tumman kutuasun ja saavat kylkiinsä kuviointia. Syksyllä kutuun valmistautuvien koirasjärvilohien pää venyy pituutta ja niiden leukaan muodostuu selvä koukku, josta ne on helppo erottaa naaraskaloista.

Järvilohen erottaminen järvitaimenesta saattaa joskus olla hankalaa. Etenkin järvialueilta saadut kirkkaat lohet ja taimenet voivat olla hyvinkin samannäköisiä. Alta löydät parhaat tuntomerkit lajien erottamiseksi toisistaan elinkierron eri vaiheissa.

Jokipoikaset

Järvilohet ja -taimenet ovat varsinkin poikasvaiheessa hyvin saman näköisiä. Helpoiten lajit erottaa toisistaan rintaevästä, joka nuorella lohella on pidempi ja teräväkärkinen. Suuremman rintaevän avulla järvilohen poikaset pärjäävät paremmin vuolasvirtaisissa koskissa.

Lajien tunnistaminen on joskus mahdollista myös kyljissä olevien tummien poikaslaikkujen avulla. Laikutus on näkyvillä vain jokivaiheen poikasilla, sillä se katoaa smolttiutumisen aikana. Järvilohella poikaslaikkuja on 8-10 kpl, järvitaimenella 10-12 kpl. Järvitaimenen laikutus on epäselvempi ja vaaleampi kuin järvilohella ja taimenen laikut saattavat olla sulautuneet yhteen. 

Järvilohenpoikasilla on myös pienempi suu, jonka yläreuna ei ulotu silmän taakse.


Kuva: 1-vuotias järvitaimen


Kuva: 1-vuotias järvilohi

  

Vaelluspoikaset eli smoltit

Jokivaiheen päättää smolttiutumiseksi kutsuttu fysiologinen tapahtuma, jolloin järvilohen ja -taimenen poikaset saavuttavat vaellusvaiheen. Alla on kuvat 2-vuotiaasta järvilohen ja -taimenen smoltista.


470c245801c9060e5f9a5fbb369ebc36
Kuva: 2-vuotias järvilohen vaelluspoikanen eli smoltti



Kuva: 2-vuotias järvitaimenen vaelluspoikanen eli smoltti


Täysikasvuiset kalat

Täysikasvuisten kalojen erottaminen toisistaan on hieman poikasvaihetta helpompaa. Paras tuntomerkki on järvitaimenen runsas pilkutus, joka ulottuu kylkiviivan molemmille puolille. Järvilohella pilkutus on keskittynyt lähinnä kalan etuosaan (hartioihin) ja on runsainta kylkiviivan yläpuolella.

Toinen hyvä tuntomerkki on kalan pyrstö. Järvilohen pyrstön tyvi on selvästi ohuempi kuin järvitaimenella. Lisäksi järvilohen pyrstöevä alkaa jyrkemmässä kulmassa kuin taimenella.

Täysikasvuisen järvitaimenen suu on järvilohen suuta suurempi ja ulottuu silmän takareunan taakse.

Useimmiten lajien erottaminen toisistaan onnistuu edellä mainittujen tuntomerkkien avulla. On kuitenkin huomattava, että saman lajin sisällä yksilöiden väliset erot voivat olla suuria, mikä vaikeuttaa lajintunnistusta. Esimerkiksi pelkästään pyrstön tyvikulman tai suun pituuden avulla ei kalan lajia pysty luotettavasti määrittämään.

Kalojen pilkutus on kenties luotettavin tuntomerkki, mutta aina ei senkään perusteella lajin tunnistaminen ole yksiselitteistä. Järvialueilta pyydetyt kirkkaat lohet ja taimenet voivat muistuttaa toisiaan niin paljon, ettei luotettavan määrityksen tekeminen onnistu ulkoisten tuntomerkkien avulla.

Matti_Kotakorpi_leikattu_taimen4

Kuva: Rasvaeväleikattu kirkas järvitaimen (järven syönnösvaihe)

taimensivu

Kuva: Kutuasuinen, rasvaevällinen järvitaimen Pielisjoen emokalapyynnistä



järvilohi_5.1kg_70cm_muokattu

Kuva: Rasvaeväleikattu kirkas järvilohi (järven syönnösvaihe)


Emokalapyynnissä saatu järvilohi

Kuva: Kutuasuinen koirasjärvilohi


naaraslohi

Kuva: Kutuasuinen naarasjärvilohi

 

Järvitaimen

Järvilohi

 





 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely