Kalastus ja saaliit

Historia

Järvilohen pyynnillä on Pielisjoella pitkät perinteet. Jo 1500-luvulla Pielisjoella oli kruununkalastuspaikkoja. Aikavälillä 1750-1779 kyseisiltä paikoilta pyydettiin verolohta (järvilohta ja -taimenta) vuosittain noin 2 000 kg, mutta todellinen saalis lienee ollut jopa nelinkertainen.

Vuonna 1955 Pielisjoen lohi- ja taimensaaliin on arvioitu olleen noin 2 400 kg ja Koitajoen 1 280 kg. Kun joet tämän jälkeen valjastettiin vesivoiman käyttöön, saalismäärät kuitenkin romahtivat. Vuonna 1963 saatiin joelta saaliiksi enää noin 100 järvilohta ja -taimenta. Ilman emokalanpyyntiä ja istutuksia koko järvilohikanta olisi kuollut sukupuuttoon muutamassa vuodessa.

 Lohenpyytäjät

Arviot nykysaaliista

Nykyisin järvilohen pyynti on siirtynyt koskista yhä enemmän järvialueille. Myös pyyntimuodot ovat kehittyneet. RKTL:n vuonna 2003 tekemän arvion mukaan verkkokalastus ja vetouistelu verottavat järvilohikantoja kilomääräisesti suunnilleen yhtä paljon.

Järvilohen saalistietojen arvioiminen on haastavaa jo pelkästään siksi, etteivät kaikki kalastajat erota järvilohta taimenesta. Seuraavia arvioita järvilohisaaliista on kuitenkin esitetty:

1997 - 28 000 kg (RKTL, Suomi kalastaa 1997 -selvitys)
2000 - 84 000 kg (RKTL, vapaa-ajankalastajien saalistilasto)
2006 - 61 000 kg (RKTL, vapaa-ajankalastajien saalistilasto)
2008 - 36 000 kg (RKTL, vapaa-ajankalastajien saalistilasto)
2009 - 122 000 kg (RKTL, Suomi kalastaa 2009 -selvitys)

Näiden arvioiden perusteella keskimääräisen vuosisaaliin uskotaan sijoittuvan 35 000 - 45 000 kg väliin. Arvion mukaan, istutusten tuotto olisi siten 350 - 400 kg / 1000 istukasta, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä. Tulosten luotettavuus voidaan kuitenkin kyseenalaistaa.

 





 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely