Elinkierto

Saimaalla ja Pielisellä esiintyy sekä järvi- että jokikutuisia harjuksia. Molempien elin- ja lisääntymisaluevaatimukset ovat melko samankaltaisia. Menestyäkseen harjus vaatii kirkkaita, hapekkaita vesiä ja puhtaita sora-, kivikko- tai louhikkopohjia. Limoittuneilla tai mutapohjaisilla rannoilla ei harjusta tapaa.

Järvikutuisen harjuksen elinalueet sijoittuvat suurten selkävesien kivikko-rannoille, karikoille ja särkille. Harjus viihtyy viileissä vesissä, joten sen elinalueiden välittömässä läheisyydessä on usein syvänteitä, jonne kalat siirtyvät vilvoittelemaan lämpimän veden aikaan.

eero_könönen_nimi_mainittava

Kuva: Puruveden harjus

Monista muista lohikaloista poiketen, harjus on kevätkutuinen kala. Kutu ajoittuu tavallisesti toukokuulle, hieman jäiden lähdön jälkeen. Koiras valtaa itselleen laajahkon reviirin sopivalta kutualueelta, jonne se houkuttelee naaraita. Lisääntymisvalmis naaras laskee mätinsä kivien väliin tai soran sisään. Naaras saattaa laskea mätimunia usean koiraan reviirille.

Poikaset kuoriutuvat kuukauden sisällä kudusta ja elävät kivien koloissa piilossa pedoilta. 

Harjus
Kuva: Harjuksen poikanen

Harjus ei kestä kovinkaan voimakasta mätiin tai poikasiin kohdistuvaa saalistuspainetta. Kalakantojen rakenteen muutos on mahdollisesti lisännyt harjukseen kohdistuvaa saalistuspainetta, mitä pidetäänkin osasyyllisenä harjuskantojen taantumiseen.

Ensimmäisenä kesänä harjukset saavuttavat 10 cm pituuden ja vaihtavat ruokavalionsa eläinplanktonista pienhyönteisiin. Harjus on monipuolinen ravintonsa suhteen ja ruoaksi kelpaa pohjaeläimet sekä veden pinnalla olevat hyönteiset. Sukukypsyyden harjus saavuttaa keskimäärin 30 cm pituisena ja 3-6 vuoden ikäisenä, jolloin ravinnoksi kelpaavat myös pienet kalat.

Harjus on paikkauskollinen kala, joka elää usein harvalukuisissa parvissa. Koska harjus saattaa viettää koko elämänsä samoilla alueilla, ovat paikalliset kannat hyvin alttiita kalastukselle.

Lähteet:

Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos: Kala-atlas, http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/harjus/

Sundell P. 2008: Etelä-Saimaan harjuskannan tila ja tulevaisuus. Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus. Raportti 150/2008: 1-25, +liitteet.

Seppovaara O. 1969: Ison-Saimaan kalat ja kalastus. Suomen kalatalous 38: 83s.




 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely