Vapauta rasvaevälliset järvilohet ja -taimenet

Rasvaevällinen taimen on rauhoitettu kokonaan sisävesissä leveyspiirin 64´00´ N eteläpuolella. Rauhoitus ei koske taimenta, joka on pyydetty pirosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä. Rauhoitettu joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään (VNA 1360/2015, ns. kalastusasetus).

Rasvaevällinen järvilohi on rauhoitettu kokonaan Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Rasvaevätön järvilohi on rauhoitettu kesäkuun 1 päivästä elokuun 31 päivään keskeisellä vaellusreitillä Vuoksen vesistössä. Järvilohi on rauhoitettu joessa ja purossa elokuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään (VNA 1360/2015, ns. kalastusasetus).

Vapaa-ajan kalastuksessa Vuoksen vesistöalueella on sallittua enintään yhden rasvaeväleikatun järvilohen saaliiksi ottaminen kalastaa ja vuorokautta kohti (VNA 1360/2015, ns. kalastusasetus).

Rasvaeväleikkausten avulla eriytetään kalastettavaksi tarkoitetut kalayksilöt säilytettäviksi tarkoitetuista yksilöistä. Rasvaevälliset kalat ovat joko luonnossa syntyneitä tai jokialueistukkaita kannanhoitoa varten. Ne nousevat sukukypsinä takaisin jokialueille lisääntymään. 

Rasvaeväleikatut järvilohet ja -taimenet istutetaan kalastajia varten. Nämä kalat istutetaan järvialueille, eivätkä ne osaa pääsääntöisesti vaeltaa virtavesiin lisääntymään. Rasvaeväleikattuja kaloja voi ottaa saaliiksi pyyntimittoja ja saaliskiintiöitä noudattaen.

Rasvaevä2
Kuva: Rasvaevällinen järvilohi

Mitä eroa on järvialue- ja jokialueistukkaalla?

Järvialueelle istutetut järvilohet ja -taimenet ovat rasvaeväleikattuja. Ne eivät osaa pääsääntöisesti vaeltaa jokialueille lisääntymään, joten ne ovat merkityksettömiä kannan säilyvyyttä ajatellen. 

Jokialueille istutetut poikasvaiheen kalat ja luonnonkalat ovat rasvaevällisiä. Ne leimaantuvat istutus- tai synnyinjokeensa ja osaavat sukukypsinä palata lisääntymään samoille alueille. Rasvaevällisiä kaloja joudutaan istuttamaan luonnontuoton ollessa vähäistä. Jos luonnonkudusta syntyisi tarpeeksi poikasia, voitaisiin kalojen istuttaminen jokialueille lopettaa.

Mätirasiat ovat hyvä vaihtoehto vaelluspoikasten istuttamiselle joen poikastuotantoalueiden ollessa kunnossa.

istutus

 

Miksi rasvaevälliset kalat tulee vapauttaa?

Järviloheen ja -taimeneen kohdistuva kalastuspaine on tällä hetkellä liian suuri. Vuosittaisista tuki-istutuksista huolimatta lisääntymisikään selviää liian vähän kaloja. Järvilohella, jonka luontaiset lisääntymisalueet ovat patojen takana, tämä on nähtävissä emokalatilastoista.

Emokaloilla tarkoitetaan syksyisin patojen alta pyydettyjä sukukypsiä kaloja. Näiden kalojen sukutuotteet lypsetään ja käytetään edelleen kalanviljelylaitoksissa. Vuosittainen vähimmäistavoite emokalapyynnissä on 50 koiras- ja 50 naaraskalaa. 

Järvitaimenella luontaisia lisääntymisalueita on vielä jäljellä. Monet aiemmin huonokuntoiset kosket on nykyisin kunnostettu ja kunnostuksia tehdään jatkuvasti lisää. Järvitaimenen luontainen lisääntyminen on lisääntymisalueiden kunnostamisesta huolimatta erittäin vähäistä. Suurin syy tähän on kutevien kalojen puute.

Rasvaeväleikkaus on yksi toimenpiteistä, joiden avulla pyritään nostamaan sukukypsien kalojen määrää. Rasvaevä on tae siitä, että kala suuntaa syksyllä kohti lisääntymisalueita. Järvitaimenilla tämä tarkoittaa luontaisen lisääntymisen elpymistä ja järvilohella emokalamäärän kasvua sekä mahdollista luonnonkierron palautumista.

Vapauttamalla rasvaevällisen kalan olet osaltasi takaamassa järvilohen ja -taimenen tulevaisuutta Saimaan ja Pielisen alueella.


Emokalapyynnissä saatu järvilohi2

Kuva: Kutuasuinen järvilohikoiras

Miksi eväleikattuja kaloja ei tule saaliiksi?

Rasvaeväleikattuja kaloja on istutettu vuodesta 2010 lähtien muutaman kalastusalueen toimesta. Vähäisistä istutusmääristä johtuen, on eväleikattu kala ollut harvinainen saalis. Vuonna 2012 istutuspolitiikka muuttui Saimaan ja Pielisen alueella. Lähes kaikki järvialueille istutetut järvilohet ja -taimenet olivat eväleikattuja.

Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen kalastuslainsäädännön mukaan vuodesta 2017 alkaen vähintään vuoden ikäisinä istutettavien taimenten ja järvilohien rasvaevä on leikattava pois, ellei kyseessä ole ELY-keskuksen hyväksymä elvytys- tai palautusistutus.

Rasvaeväleikattujen kalojen osuus saaliissa on myös riippuvainen kalastusalueiden ja osakaskuntien sitoutumisesta lohikalaistutuksiin.

pieni_lohi

Kuva: Rasvaeväleikattu järvilohi

Ratkaiseeko rasvaeväleikkaus ylikalastuksen tuomat ongelmat?

Rasvaevällisten lohikalojen vapauttaminen ei yksinään riitä turvaamaan lohikalakantoja. Koska evälliset kalat tarttuvat uistimeen yhtä lailla kuin evättömätkin, on kalastajien syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota kalojen oikeaoppiseen vapauttamiseen.

Myös koukkujen määrää uistimissa (erityisesti vaapuissa) tulisi vähentää. Yksikoukkuisesta uistimesta kalat on huomattavasti helpompi vapauttaa, eivätkä vapaaksi jäävät koukut aiheuta kaloille ulkoisia vaurioita.



kaksi_yksihaaraa

Kuva: Vaapun kolmihaarakoukut korvattu yksihaaraisilla

Rasvaeväleikkaus ei myöskään vaikuta verkkokalastukseen. Verkoista kalat on vaikea vapauttaa ja ne usein menehtyvät. Verkkokalastuksesta olisi suositeltavaa siirtyä pyydyksiin, joista kalat on mahdollista vapauttaa elävinä. Tällaisia ovat mm. katiska ja rysä. Lohikalojen vaellusreiteillä verkkokalastusta on tarpeen säädellä yhä tiukemmin mm. solmuvälejä nostamalla ja rauhoittamalla kapeikkoalueita sekä jokisuistoja.





 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely