Avainalueet

Harjus on melko vaativainen lisääntymisalueidensa suhteen. Limoittuneissa tai rehevöityneissä rantavesissä, joissa on usein alhainen happipitoisuus, harjuksen lisääntyminen ei onnistu.

Lisääntymisalueilla tulee olla puhdas kivi-, louhikko- tai sorapohja, eikä hienojakoinen kiintoaines saa tukkia sorakkoja ja estää mädin tuulettumista. Sopivia lisääntymisalueita on jäljellä lähinnä suurten selkävesien karikoilla.

Sopivien lisääntymisalueiden vähäinen määrä ja harjuskantojen pieni koko on johtanut harjuksen luontaisen lisääntymisen heikkenemiseen. Kohtalaisen elinvoimaisia, luontaisesti lisääntyviä kantoja löytyy kuitenkin vielä niin Pieliseltä kuin Saimaalta.

Pielinen

Pieliseltä tunnetaan yhteensä kahdeksan eri harjuspopulaatiota, joiden runsaus vaihtelee heikosta kohtalaiseen. Pielisen pohjoisosissa harjuskanta on heikko. Eteläosissa elää kohtalaisen runsaita ja paikoin hitaasti elpymässä olevia populaatioita.

Lieksanjoki

Lieksanjoen harjuskanta lienee yksi Itä-Suomen elinvoimaisimmista. Jokikutuista harjusta esiintyy Lieksanjoen pääuoman lisäksi Pudasjoessa ja aivan rajan pinnassa sijaitsevassa Tuulijoessa. Kaikki populaatiot ovat alkuperältään todennäköisesti samaa Lieksanjoen kantaa.

Puruvesi

Saimaan harjuskanta on vahvimmillaan Puruvedellä. Siellä elää arvioiden mukaan yksi heikko ja neljä kohtalaista harjuspopulaatiota. Puruveden kannan on todettu eroavan geneettisesti muista Saimaan harjuskannoista, joten
Puruveden kanta on selvästi oma alkuperäinen kantansa.

Puruveden kanta on vesiyhteydestä huolimatta pysynyt erillään muista harjuksista, eikä sen perimä ole sekoittunut muiden harjuskantojen kanssa.  

Puruveden harjuksen kutualueista ja niiden laadusta voit lukea lisää Puruveden harjus ry:n vuonna 2010 julkaisemasta selvityksestä.

Etelä-Saimaa

Harjusta esiintyy Etelä-Saimaalla harvakseltaan, isojen selkävesien alueella. Etelä-Saimaan harjuskanta eroaa geneettisesti muista Saimaan harjuksista, joskin siihen on sekoittunut jonkin verran Puruveden kantaa. Etelä-Saimaan kanta on varsin heikko ja vaatii jatkuvia hoitotoimenpiteitä.

Tarkemmin Etelä-Saimaan harjuksen tilasta voit lukea Pekka Sundellin (2008) kirjoittamasta raportista.

Muut alueet:

Pieniä paikallisia populaatioita esiintyy myös Saimaan muilla alueilla. Virtavesissä, Lieksanjoen lisäksi, harjusta esiintyy ainakin Heinäveden reitillä ja pienissä määrin myös Pielisjoessa Joensuun kaupungin koskissa.

Lähteet:

Aho T., Piironen J., Pursiainen M. 2005: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen harjuksen emokalastojen geneettinen monimuotoisuus mikrosatelliittianalyysien perusteella. Kala- ja Riistaraportteja 367.

 





 

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 

Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme 
ely