Hyppää sisältöön

Saimaan uhanalaiset lohikalat

Tietoa lajeista, kantojen hoidosta ja kestävästä kalastuksesta

Saimaan uhanalaiset lohikalat, logo

Saimaan järvilohen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueet sekä reitin kalatalousalueet

Kalatalousalueet pohjoisesta etelään: 1. Pielisen-Karjala 2. Orivesi 3. Heinävedenreitti 4. Haukivesi 5. Pihlajavesi 6. Mikkeli-Luonteri 7. Puumala 8. Eteläinen Saimaa

Kartta suurenee klikkaamalla.

Kartta: Mikko Pyykönen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2021.

Kuva suurenee klikkaamalla.

Pelastetaan järvilohi-sivusto

Tutustu kampanja-sivuihin klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Pääset sivuille myös tästä: pelastetaanjarvilohi.fi

Saimaan uhanalaiset lohikalat

Saimaan vesistöalueella elää ainutlaatuisia ja arvokkaita lohikalalajeja. Lajien kannat ovat vaarantuneet monien tekijöiden seurauksena. Tältä sivustolta löydät lisätietoja Saimaan uhanalaisten lohikalalajien biologiasta, kantojen tämänhetkisestä tilasta sekä suurimmista uhkatekijöistä lajien tulevaisuuden kannalta.

Uhanalaisten kalalajien kalastusta rajoittavat muiden kalastusta koskevien säännösten lisäksi kalalajikohtaiset rauhoitusaikoja, pyyntimittoja ja kalastuskiintiöitä koskevat säännökset.

Saimaan uhanalaiset lohikalat, yleisesite (pdf)

Lainsäädäntö suojaa

Kalastuslaissa (379/2015) kiinnitetään erityistä huomiota vaellukalojen elvyttämiseksi ja säilyttämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin sekä kalakantojen kestävän käytön edistämiseen. Kalastuslain nojalla on säädetty useille lajeille mm. rauhoituksia ja alimpia pyyntimittoja, sekä muita kalastusrajoituksia Saimaan vesistöalueelle. Lisäksi kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien tarkoituksena on turvata alueen kalavarojen kestävä käyttö ja tuotto sekä biologinen monimuotoisuus.

Maa- ja metsätalousministeriö on säätänyt asetuksellaan (614/2019) kalastuslain (379/2015) 119 §:n 1 momentissa mainittujen lajien määritetyt yksiköt ja niiden arvot, jotka tuomitaan menettämään valtiolle (ns. menettämisseuraamus).

Kalastuksen säätely ja istutukset

Kantojen hoitoa ohjataan ja totetaan myös kalastuksen säätelyn avulla. Maa- ja metsätalousministeriön ja ELY-keskusten ylläpitämästä kalastusrajoituspalvelusta löydät mm. ne vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja -asetuksen sekä ELY-keskusten päätösten nojalla. Viranomainen on merkinnyt palveluun nykytiedon pohjalta vaelluskalavesistöt. Karttapalvelusta löytyvät myös luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, kalastusrajoitukset saimaannorpan suojelemiseksi, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset ja ELY-keskusten kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset. Istutustietoja pääset ilmoittamaan ja hakemaan Sähi-sovelluksen kautta. Molemmat palvelut löytyvät MMM:n Kalastuksen sähköisistä asiointipalveluista.

Kalastuksen sähköiset asiointipalvelut (mmm.fi)

  • Järvilohi

     äärimmäisen uhanalainen

  • Järvitaimen

     erittäin uhanalainen

  • Saimaannieriä

     äärimmäisen uhanalainen

  • Harjus

    vaarantunut

Saimaalla kielletään pinta- ja välivesiverkkoja vaelluskalojen suojelemiseksi

Pinta- ja välivesiverkot kielletään useilla kalatalousalueilla, ja alimmat pyyntimitat nousevat. Rajoitukset koskevat myös järvilohen vaellusreittejä. Rajoitusten tavoitteena on vähentää vaelluskalojen sivusaaliskuolleisuutta ja edistää kestävää kalastusta Saimaalla.

Äärimmäisen uhanalaisista saimaannieriöistä saatiin geenipankkiin talteen 40 uutta perhettä

Luonnossa syntyneiden emokalojen pyynti on äärimmäisen uhanalaisen saimaannieriän säilytysviljelyn kannalta välttämätöntä. Vuosittainen tavoite on saada 25 kutuparia geenipankkitoimintaan ja kannanhoidollisiin istutuksiin.

Pielisjoen emokalapyynnissä viime vuosia parempi tulos

Luonnonvarakeskus pyytää Pielisjoesta emokaloja tavoitteenaan perustaa joka syksy uusi laitoskalasto luonnonkalojen mädistä ja maidista.

Pelastetaan järvilohi -kampanja nostaa esiin järvilohen hätätilan

Saimaalla ja Pielisellä elävä äärimmäisen uhanalainen järvilohi on todellisessa vaarassa kuolla sukupuuttoon. Viimeisimmän viiden vuosikymmenen aikana järvilohikanta on ollut täysin riippuvainen viljelystä ja istutuksista. Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti Pelastetaan järvilohi -kampanjan ja kokosi yhteen keskeiset vaikuttajatahot yhteiseen tilaisuuteen etsimään tilanteeseen ratkaisuja.

Lajikohtaiset toimenpiteet

Lajikohtaisia, varsin yksityiskohtaisia toimenpide-ehdotuksia ja niiden vaihtoehtoja, on kirjattuna lajikohtaisiin hoito-ohjelmiin. Osa ohjelmista on maa- ja metsätalousministeriön vahvistama kalastuslain (379/2015) 34 §:ssä tarkoitettu valtakunnallinen kalavarojen hoitosuunnitelma (MMM:n päätös 26.2.2020, 1719/04.02.00/2019).

Järvilohi

Järvitaimen

Saimaannieriä

Harjus

Näin erotat eväleikatun lohikalan

Kuva: vasemmalla rasvaevällinen ja oikealla rasvaeväleikattu järvilohi.

Päivitetty: 16.03.2023